Sotkasiiran (2018, 30) mukaan somalialaisilla, jotka ovat Suomen yksi heikoimmin integroituneista maahanmuuttajaryhmistä, on paljon osaamista ja tietotaitoa joka ei tule nähdyksi tai saa tukea suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä herättää kysymyksen; tunnistavatko ja tukevatko järjestöjen ammattilaiset ja muut palveluverkoston toimijat maahanmuuttaneiden aloitteita ja kyvykkyyttä toimia? Minkä pitäisi muuttua, jotta tähän voitaisiin puuttua tehokkaammin?
Mielestäni tärkeimpiä havaitsemiani kotoutumista edistäviä tekijöitä ovat monitoimijainen yhteistyö eri maahanmuuttaneiden parissa toimivien verkostojen kanssa, kulttuurisensitiivinen ja ymmärtäväinen kohtaaminen, asiakkaan realististen tavoitteiden löytäminen ja niitä kohti työstäminen sekä oppimis- ja elämäntaitojen kartoitus ja niiden vahvistaminen. Kaikissa kouluissa ja koulutuksissa on mielestäni olennaista pyrkiä jatkopoluttamaan (tai edes selvittämään kuka pystyy jatkopoluttamaan) maahanmuuttanut opiskelija, jotta opiskelijalla on konkreettinen tai motivoivakin tavoite jota kohti pyrkiä. Myös lähiyhteisöihin ja -palveluihin kuten monikulttuurikeskuksiin, kansalaistoimintakeskuksiin tai nuorisotiloihin tutustuminen kotoutumista edistävissä koulutuksissa on hyödyllistä, sillä muutoin tieto näistä toimijoista ei välttämättä saavuta opiskelijoita tai kynnys lähteä tutustumaan vieraaseen paikkaan on liian korkea. Eri yhteisöissä maahanmuuttanut voi verkostoitua ja osallistua yhteisölliseen toimintaan. Yhteisön tuoma tuki ja osallisuuden tunne voi edistää maahanmuuttaneen sosiaalista hyvinvointia.
Toisinaan tarpeiden ja tavoitteiden arvioinnissa tapahtuu virheitä esimerkiksi kielitaitotason kohdalla joka johtaa siihen, että koulutus tuntuu opiskelijasta joko turhan helpolta tai aivan liian vaikeaselkoiselta. Joskus taas jonotusajat palveluihin ovat ruuhkautuneet. Arvioidaan, että muuttaneen, joilla on Suomeen tullessa vahva motivaatio oppia, on päämäärätietoinen sekä luottaa instituutioihin on helpompi päästä uuden yhteiskunnan jäseneksi (Sotkasiira 2018, 33). Mielestäni tämä täytyy ottaa huomioon kotoutusta edistävien koulutusten suunnittelussa, mutta ei suinkaan jättää varjoon heitä, joilta nämä ominaisuudet uupuvat. Maahanmuuttaneen asiakkaan motivoiva ja rohkaiseva kohtaaminen voi olla merkittävä ensiaskel kohti motivoitunutta, päämäärätietoista ja luottavaista ihmistä.
Maahanmuuttaneille järjestetyt kotoutumista ja hyvinvointia tukevat palvelut ovat alkaneet kiinnostamaan entistä enemmän opintojeni edetessä, joten lähdin kokeilemaan työtä käytännössä harjoittelun muodossa Jyvälän Setlementin pyörittämän Avaimet Onnistumiseen –koulutukseen. Kokemus vei mukanaan, sillä harjoittelun päätyttyä olen jatkanut saman paikan Suomiolohuoneen toiminnan vapaaehtoisohjaajana.
Kirjoittaja: M. Hyvönen
Lähteet:
Sotkasiira, T. 2018. Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Luku 1.; Kotoutumista vai hyvinvointia? Metafora-analyysi syrjäseutujen kotopalveluista. Tampere: Vastapaino.
Lisätietoa:
Jyvälän Setlementti: https://jyvala.fi/
Avaimet Onnistumiseen: https://jyvala.fi/avaimetonnistumiseen/
Suomiolohuone: https://jyvala.fi/suomiolohuone/
Hei! Kommentoin tässä yhteisesti tähän mennessä julkaistuja kirjoituksia.
VastaaPoistaBlogissa tuodaan hyvin esiin tärkeä asia; motivaation merkitys suomen kielen oppimisessa. Uuden kielen voi oppia hyvinkin nopeasti, jos oppimiseen on jokin merkittäväksi koettu syy. Jotkut maahanmuuttajat puhuvat sujuvasti suomea jo vuoden kuluttua, toisilla kielitaito jää pysyvästi puutteelliseksi.
Monikulttuurisessa toiminnassa etsitään luonnollisesti yhdistäviä tekijöitä eri kulttuureista tulevien välille, ja niitä on onnistuneesti löydettykin ja toteutettu järjestöissä, kuten blogissa kerrotaan. Kuulostaa todella hienolta, kun ohjaajakin on päässyt mukaan kokemaan yhteisöllistä ja rentoa ilmapiiriä ja pohtimaan suomalaisen pidättyväisyyden ja rönsyilevämmän temperamentin suhdetta.
Maahanmuuttajat ovat toki todellisuudessa heterogeeninen ryhmä. Lähtökohdat ovat kaikilla erilaiset ja siksi mahdollisuudet kotoutumiseen vaihtelevat. Ensinnäkin maahantulon syitä on monenlaisia, turvapaikan hakijoista ja pakolaisista työperäiseen ja parisuhteen takia tapahtuvaan maahanmuuttoon. Perheen ja suvun varallisuus, koulutustausta ja kulttuuri vaikuttavat yhteiskuntaan sopeutumiseen. Kielen oppimisen kannalta aiempi kielitaito merkitsee paljon. Uusi kieli on sitä helpompi oppia, mitä useampia kieliä osaa jo valmiiksi.
Suomessa on kasvava tarve ulkomaiselle työvoimalle, ja maassa jo asuvien kaikki työkyky pitäisi saada käyttöön. Otatte esiin olennaisen ongelman, kuinka paljon suomen kielen ja kulttuurin koulutus voi jäädä järjestöjen ja hankkeiden varaan. Kaupungeilla ja kunnilla on omat kotoutumispalvelunsa, jotka toimivat monialaisen yhteistyöverkoston kanssa. Kolmannen sektorin osuus tässä verkostossa on suuri. Kasvava tarve koordinoidulle kotouttamistoiminnalle on onneksi tunnistettu. ESR, Maahanmuuttajien osaamiskeskus- hanke pyrkii edistämään maahanmuuttajien työllistymistä tarjoamalla yksilöityjä palveluja sekä työnhakijoille että työnantajille. Tavoitteena on luoda hyvistä käytänteistä pysyviä toimintamalleja. Maahanmuuttaneiden osaamiskeskus | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Motivaatio kielen oppimiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen syntyy pitkälti ihmisen tarpeesta, joka voi liittyä toimeentulon hankkimiseen, puolisoon, lasten etuun ja haluun sopeutua. Hyvät kokemukset ja sopivan kokoiset haasteet lisäävät oppimisen intoa ja nopeutta. Sopeutumisen hidasteena ja esteenä voi olla liian voimakas oman kulttuurin vaaliminen, joka ei ota tarpeeksi huomioon suomalaisia tapoja.
Me suomalaiset emme aina tuo esiin, kuinka merkittäviä jotkut asiat ovat kulttuurissamme. Siksi maahanmuuttaja ei välttämättä aivan pian huomaa näitä arvoja. Kotoutunut maahanmuuttaja tuntee suomalaisten vaatimattomat tavat ja ottaa ne huomioon omassa toiminnassaan. Tämä asenne helpottaa työelämään kiinnittymistä. Moni ulkomaalaistaustainen tai siltä näyttävä joutuu näkemään paljon enemmän vaivaa työllistyäkseen kuin tavallinen suomalainen. Toivottavasti aitoa monikulttuurisuutta edistävä työ kehittää pian maailmaamme solidaarisemmaksi paikaksi, jossa silti voidaan elää maassa maan tavalla yhteisten inhimillisten arvojen mukaisesti.
Tuot tekstissäsi hyvin esille, että tärkeinä kotoutumista edistävinä tekijöinä maahanmuuttaneiden parissa on monitoimijainen yhteistyö ja maahanmuttaneiden tavoitteiden löytäminen sekä oppimis- ja elämäntaitojen kartoitus. Jäin pohtimaan sitä kun tekstissäsi mainitset siitä että arvioidaan, että maahanmuuttaneen, jolla Suomeen tullessa on vahva motivaatio oppia ja joka on päämäärätietoinen sekä luottaa instituutioihin on helpompaa päästä uuden yhteiskunnan jäseneksi. Motivoinnilla voi olla siis suuri merkitys oppimiseen eli pitäisikö maahanmuuttaneita nykyistä enemmän motivoida esimerkiksi kouluttautumiseen liittyvissä asioissa?
VastaaPoista