Ohjaajana pienryhmässä - kokemuksia siitä millaiset asiat maahanmuuttaneita yhdistää

Työskentelin pienen alle 15-henkisen pääosin maahanmuuttaneista koostuneen ryhmän apuohjaajana. Se oli ensikosketukseni maahanmuuttaneiden kanssa työskentelyyn. Ryhmä oli varsin kirjava ja ikähaarukka ulottui varhaisaikuisista pitkälle keski-ikäisiin. Näin kuitenkin heissä paljon yhteistä, vaikka he tulivatkin erilaisista kulttuuritaustoista. Koin, että ryhmää arvostettiin todella paljon ja yhteisö tuotti paljon iloa jäsenilleen. Kerron tiiviisti tässä tekstissä, millaisia huomioita sain maahanmuuttaneiden kanssa työskentelemisestä.

Kaikkein ilmeisimmin maahanmuuttaneita yhdisti heikko suomen kielen taito. Monet olivat asuneet Suomessa jo pitkään, mutta kielen oppiminen ei ollut syystä tai toisesta edennyt. Heitä yhdisti myös työllistymisen vaikeudet. Monet olivat onnistuneet saamaan vain työkokeiluja ja vapaaehtoistöitä, vaikka olivat tulleet Suomeen monia vuosia sitten. Toisinaan minulle välittyi vaikeuksia hahmottaa suomalaista koulutusjärjestelmää ja muita instituutioita. Oli toisaalta henkilöitä, jotka tiesivät näistä paljon. Huomasin myös, että maahanmuuttaineiden toimijuus oli välillä puutteellista yhteisössä ja sen ulkopuolella. He tekivät monenlaisia harjoituksia innostuneesti ja aktiivisesti, mutta itsenäinen työskenteleminen ei aina heiltä sujunut. Siinä toisaalta saattoi näkyä silkka opiskelutaitojen puute eikä niinkään passiivisuus.

Maahanmuuttaneet tukivat toisiaan ja tulivat mainiosti keskenään toimeen. Tuntui, että he saivat ryhmästä paljon irti ja pitivät sitä tärkeänä. Lisäksi he heittäytyivät juhlimaan joulua yhteisöllisesti, ja toivat toisilleen paljon herkkuja ja lahjoja. Myös ohjaajat nähtiin osana yhteisöä, ja me saimme yhtä lailla lahjoja juhliessamme joulua ja ryhmän päättymistä. Itse en ole tottunut lahjojen antaja, joten minulta jäi lahjat ja kortit tuomatta ryhmän loppujuhlallisuuksiin. Tämä hävetti minua paljon. Ehkä Suomessa ei ole niin voimakas antamisen kulttuuri. Osaanpahan ensi kerralla sitten valmistautua asianmukaisesti ryhmän päättäjäisiin.

Maahanmuuttaneet hyötyisivät paljon yhteisötyöstä. Yhteisösosiaalityössä pyrkimyksenä on yhteisöllistää samankaltaisia asioita elämässään kohtaavia toisille vieraita ihmisiä ja saada heidät toimimaan yhteisten tavoitteiden hyväksi. Kun yhteisösosiaalityö onnistuu, toiminta vakiintuu ja jatkuu omaehtoisena käynnistämisen jälkeen. Yhteisösosiaalityö perustuu kaikkien osallisten tasaveroiseen suhteeseen ja esimerkiksi asiakkaat voivat olla toistensa auttajia. (Pohjola 2015, 29.) Maahanmuuttaneilla on erityslaatuisia kokemuksia, joten heitä hyödyttäisi keskustella kokemuksistaan vertaisille. Maahanmuuttaneilla on myös keskenään yhtenäisempi kokemus siitä, millaista on asua Suomessa sinne muuttaneena toisesta maasta. Siksi tällaisissa yhteisöissä maahanmuuttaneet pystyisivät auttamaan ja tukemaan toisiaan.

Kirjoittaja: P. Särmälä

Lähde:

Pohjola, A. 2015. Yhteisöt ja yhteisöllisyys monimuotoisena ilmiönä. Julkaisussa Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. Toim. S. Väyrynen, K. Kostamo-Pääkkö & P. Ojaniemi. EU: Uniter Press Global, 15-35.